Asuntolainan korko laskussa: nyt uuteen asuntolainaan kiinni edullisesti

Suomen Rahatieto tarjoaa asuntokuumetta poteville juuri nyt mahtavan hyviä uutisia: uuden asuntolainan todellinen keskikorko laski tämän vuoden lokakuussa. Keskimarginaali oli 0,96 prosenttia.

Asuntolainalla tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään ensisijaisesti asunnon ostamiseen tai sen peruskorjaamiseen. Asuntolaina muodostuu viitekorosta sekä pankin perimästä marginaalista. Asuntolainan vakuutena on usein asunto itse sekä säästöjä, joissain tapauksissa tarvitaan myös erillisiä takaajia lainalle. Vakuuksien tarkoituksena on turvata lainan takaisinmaksukyky sekä vakuuttaa pankki siitä, että velallinen on kannattava, raha-asiansa huolellisesti hoitava henkilö.

Asuntolainan marginaali nyt aiempaa pienempi

Asunnon ostaminen ja asuntolainan ottaminen ovat nyt nosteessa. Marginaalit ovat alentuneet vuoden aikana ja kaikki Euribor-viitekorot ovat pakkasen puolella. Asuntolainan keskimarginaali on laskenut tänä vuonna lokakuussa 0,96 prosenttia, syyskuussa 0,97 prosenttia ja esimerkiksi elokuussa 1,03 prosenttia.

Vaikka asuntolainan korot ja marginaalit ovat nyt alhaalla, kannattaa kaikkien nykyisten ja tulevien asuntovelallisten selvittää, miten oma talous kestää muutokset. Asuntolainojen korot tulevat mitä luultavammin nousemaan jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Jos oma talous on ahtaalla liian suuren asuntolainan ja tiukan maksuaikataulun takia, saattaa talous joutua turhalle ahdingolle.

Asuntolainan marginaali ja asuntolainan korko 2017

Asuntolainan korko, marginaali ja asuntolainan hoitokulut muodostavat yhdessä asuntolainan hinnan. Marginaali tarkoittaa kansankielelle käännettynä sitä summaa, jonka asuntovelallinen maksaa asuntolainastaan viitekoron päälle. Marginaalin kokoon vaikuttavat muun muassa lainan koko sekä takaisinmaksuaika. Myös kotitalouden yhteenlasketuilla tuloilla on iso merkitys marginaalia määriteltäessä.

Viitekoroksi voit valita esimerkiksi 12, 6 tai 3 kuukauden Euribor-koron. Mitä pidempi korko, sitä paremmin lainan aiheuttamat korkokustannukset ovat ennustettavissa. Kiinteä korko on turvanasi korkojen noustessa.

Kun mietit asuntolainan ottamista, kannattaa kilpailuttaa useampi pankki. Valitse yhdeksi pankiksi se, jonka kanssa sinulla on pankkisuhde jo voimassa, lisäksi kannattaa ottaa vertailuun vaikka jokin vähän villimpikin kortti. Tyypillisesti voidaan sanoa, että raha-asiansa hyvin hoitanut, taloudellisessa tasapainossa oleva henkilö saa lainaa paremmin ehdoin ja varmemmin kuin epävakaassa taloudellisessa tilanteessa oleva.

Asuntolainan takaisinmaksuaika kasvussa

Suomen Pankin julkaisemien tilastojen mukaan asuntolainojen takaisinmaksuaika kesti vuonna 2016 aiempaa pidempään – takaisinmaksuajat pitenivät puolella vuodella vuodesta 2015 ja miltei vuoden verran vuodesta 2014.

Esimerkiksi viime vuonna uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika oli keskimäärin 19 vuotta. Yli 26 vuoden takaisinmaksuajan valitsi vain 1 % uuden asuntolainan ottajista. Suomessa asuntolainoja lyhennetään verrattain nopeasti – ainakin kun tarkastellaan ruotsalaista asuntolainakulttuuria. Ruotsalaiset maksavat esimerkiksi omakotitaloa takaisin 70 vuotta ja kaupunkiasuntoa jopa uskomattomat 125 vuotta. Käytännössä Ruotsissa ei ole lähtökohtaisestikaan välttämättä tarkoitus maksaa asuntolainaa pois vaan se otetaan asunnon rahoittamiseksi koko elämän ajaksi.

Nostetun asuntolainan keskikorko Suomessa oli vuonna 2016 1,20 %.

Asuntolainan koko keskimäärin lähes 95 000 euroa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 keskimääräinen asuntolaina oli kooltaan 94 370 euroa. Se tarkoittaa noin 181 % asuntovelallisen vuosituloista. Lapsiperheillä, joissa on kaksi huoltajaa, oli keskimääräinen asuntolaina kooltaan 125 700 euroa. Jos perheessä oli vain yksi aikuinen, kuormitti asuntolaina prosenttiosuudeltaan tarkasteltuna taloutta raskaammin. Yksinhuoltajilla asuntovelkaa oli keskimäärin 250 % vuosituloista ja yksin asuvilla ripauksen vähemmän eli 223 % vuosituloista.

Kotitalouksien velkaantumisaste nousussa

Velkaantumisasteella tarkoitetaan lainojen suhdetta vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Asuntolainat ovat yksi kotitalouksien velkaantumisasteen kasvattajista. Velkaantumisaste oli vuoden 2016 loppupuoliskolla 126,4 %. Kasvua edellisvuoteen oli 2,2 prosenttiyksikköä.

Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka jää käyttöön vähentämällä verot, sosiaaliturvamaksut, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä muut pakolliset menot bruttotuloista. Kotitaloudella tarkoitetaan puolestaan yhdessä asuvia ja ruokailevia henkilöitä.

Kotitalouksien velkaantumisaste on tilasto, jota päivitetään neljännesvuosittain. Voit tarkastella tilastoja tarkemmin Tilastokeskus.fi:stä.

Tulevatko viitekorot nousemaan vuonna 2017?

Viitekorko on julkisesti noteerattu korko, jota käytetään lainasopimuksien hinnan eli koron määrittelyyn. Suomessa yleisesti käytetyt viitekorot ovat Euribor-korot sekä pankkien määrittämät Prime-korot.

Eurooppalaisten pankkien noteeraama Euribor-korko on ollut ennätysmatalalla jo useita vuosia. Euribor-korot laskivat vuoden 2015 aikana historiallisesti pakkasen puolelle ja ovat pysyneet siellä aina tähän päivään asti. Koko Eurooppaa on puhuttanut korkojen mataluus ja yleinen kysymys on ollut jo pitkään, ”Milloin korot tulevat nousemaan?”

Historia opettaa – Korot tulevat nousemaan!

Historian kehitystä katsoessamme voimme todeta, että koron tullessa alas, se nousee eräänä päivänä väistämättä myös ylös. Korot eivät voi pysyä loputtomiin erittäin matalalla. Kysymys kuuluukin, milloin korot tulevat nousemaan.

Vuonna 2015 Danske Bank ennusti, että korot lähtisivät nousuun jo vuoden 2017 puolivälissä (Yle Uutiset, Danske: Korot nousuun vuonna 2017). Nousua ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä

Viime vuonna 2016 Nordea-Pankin pääekonomisti Aki Kangasharju ennusti, että tulemme pysymään nollakorkoympäristössä tämän vuosikymmenen loppuun asti (Taloussanomat: Asuntovelkaisen ilo: “Nollakorko tämän vuosikymmenen lopun ajan”). Tuleeko Akin ennustus pitämään paikkaansa? Sen aika näyttää, mutta tietoa äkillisestä korkojen noususta ei ainakaan vielä ole havaittavissa.

Suomalaiset pankit myyvät korkokattojaan verrattain halvalla, sillä he uskovat, että korot eivät tule nousemaan kovin suuriksi lähivuosina.

Nousevatko korot jo tänä vuonna 2017?

Ennustuksia korkojen tulevasta muutoksesta on lähes niin paljon kuin on ennustelijoita. Jokaisella varmasti löytyy jonkinlainen mielipide asiaan. Pankkien johtajilla on aina oma lehmä jossain määrin ojassa, kun he antavat julkisia lausuntoja.

He myyvät lainatuotteita asiakkailleen ja haluavat, että ne menevät hyvin kaupaksi. Tämä voi olla yksi motiivi heidän lausahduksiinsa. Siksi on tärkeää suhtautua aina sopivalla varauksella pankkiirien ennustuksiin viitekorosta ja talouden tilasta.

Taloustieteitä on toisinaan kutsuttu leikkisästi myös arvaustieteiksi, sillä tulevaisuutta on hyvin vaikeaa ennustaa tieteellisesti. Uskallan kuitenkin antaa oman valistuneen arvaukseni korkojen suhteen ja voisin sanoa, että korot eivät tule ainakaan merkittävästi nousemaan vuonna 2017.

Riittävästi merkkejä nousun puolesta ei ole nähtävissä. Mikäli nousua tapahtuisikin lähitulevaisuudessa, se tulee olemaan hyvin maltillista. On erittäin mielenkiintoista kuitenkin nähdä, mihin tilanne kehittyy, sillä elämme hyvin mielenkiintoisia ja historiallisia aikoja korkojen suhteen.

Yksi kysymys on myös, että miten kryptovaluutat, kuten esimerkiksi Bitcoin ja Ethereum tulevat vaikuttamaan koko Euroopan talouteen? Niiden arvo on viime vuosina noussut räjähdysmäisesti ja mediassa on puhuttu jo finanssivallankumouksesta. Siinä sivussa on syntynyt lukuisia miljonäärejä kryptovaluuttaan sopivassa saumassa sijoittaneista.

Miten kannattaa varautua korkojen nousuun?

Korkojen nousut vaikuttavat voimakkaammin niihin, joilla on paljon lainaa ja lainan muutokset on sidottu esimerkiksi Euriboriin. Korkojen nousuun voi varautua hankkimalla pankkien myymiä korkokattoja. Niissä on kuitenkin riskinä se, että oman kukkaron sijaan pankin sedän kukkaro alkaa paisua suuremmaksi. Pankit laskevat luonnollisesti korkokaton myymisen aina omaksi edukseen.

Parempi tapa varautua korkojen nousuun on suunnitella taloutensa järkevästi. ”Mitä tapahtuu, jos korot nousevat x-tasolle? Olenko vetänyt talouteni tiukalle vai onko minulla mukavasti liikkumavaraa?” Tämän kaltaisten kysyminen itseltään on paikallaan.

Liian suuren velkavivun käyttäminen lainoissa voi olla riskialtista, mikäli et ole varautunut korkojen nousuun riittävästi. Tärkeintä on se, että tiedät, mitä teet ja olet ottanut haastavatkin skenaariot huomioon. Huonoin tapa varautua korkojen nousuun on olla varautumatta niihin mitenkään ja nostamalla pankista niin paljon lainaa kuin kyllin saa.

Miten sinä olet varautunut korkojen mahdolliseen nousuun?